Hius ja sen rakenne
Hius on muodostunut lähes kokonaan keratiinista, joka on kuolleita ja sarveistuneita soluja. Hiuksen rakennusaineina ovat juurikin keratiini, joka sisältää proteiinia, kysteiinia, melaniinia, rasva-aineita, suoloja ja mineraaleja. Hiuksen alkuaineita ovat hiili, vety, happi, rikki ja typpi.
Hiuksen keratisoitumisella eli sarveistumisella tarkoitetaan sitä tapahtumaa, kun hiusnystyn tuottamat uudet solukot työntävät solukkoa hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Riippuen siitä, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu joko pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi.
Hiuksen ihonpäällisen osan kerrokset
1. Suomu- eli pintakerros
Suomukerros (kutikula) koostuu rosoreunaisista, levymäisistä, päällekkäisistä keratiinikuiduista, jotka päällekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksessa on keskimäärin noin 6-10 suomukerrosta, sen mukaan miten paksu hius on. Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen kiilto, vanhemmassa hiuksessa suomut ovat rosoreunaisempia kulumisen vuoksi eivätkä kiillä samalla tavalla kuin tuoreempi hius.
2. Kuitukerros (kortex)
2.1 Kuitukerroksen solu
2.2 Makrosäikeet
2.3 Mikrosäikeet
2.4 Protosäikeet
Kuitukerroksen keratiinisolut ovat muodoltaa putkimaisia kuitusoluja, jotka muodostuvat suuresta määrästä makrosäikeitä. Makrosäikeet muodostuvat niiden ympärille kietoutuneista mikrosäikeistä. Mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä eli protosäikeistä. Kuitukerroksessa sijaitsee hiuksen melaniini ja kuitukerroksen rakenne antaa hiukselle myös sen joustavuuden. Väri- ja permanenttikäsittelyiden näkyvät muutokset tehdään pääasiassa kuitukerroksen rakenteeseen.
3. Ydinkerros (medulla)
Ydinkerros sijaitsee kuitukerroksen keskellä. Se muodostuu tyhjistä onteloista, eikä sen merkitystä tunneta hyvin. Tiedetään, että joistakin hyvin hennoista hiuksista ydin voi puuttua kokonaan. Parturi-kampaajan työlle ydinkerroksella ei varsinaisesti ole mitään merkitystä.
Hiuksen keratisoitumisella eli sarveistumisella tarkoitetaan sitä tapahtumaa, kun hiusnystyn tuottamat uudet solukot työntävät solukkoa hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Riippuen siitä, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu joko pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi.
Hiuksen ihonpäällisen osan kerrokset
1. Suomu- eli pintakerros
Suomukerros (kutikula) koostuu rosoreunaisista, levymäisistä, päällekkäisistä keratiinikuiduista, jotka päällekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksessa on keskimäärin noin 6-10 suomukerrosta, sen mukaan miten paksu hius on. Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen kiilto, vanhemmassa hiuksessa suomut ovat rosoreunaisempia kulumisen vuoksi eivätkä kiillä samalla tavalla kuin tuoreempi hius.
2. Kuitukerros (kortex)
2.1 Kuitukerroksen solu
2.2 Makrosäikeet
2.3 Mikrosäikeet
2.4 Protosäikeet
Kuitukerroksen keratiinisolut ovat muodoltaa putkimaisia kuitusoluja, jotka muodostuvat suuresta määrästä makrosäikeitä. Makrosäikeet muodostuvat niiden ympärille kietoutuneista mikrosäikeistä. Mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä eli protosäikeistä. Kuitukerroksessa sijaitsee hiuksen melaniini ja kuitukerroksen rakenne antaa hiukselle myös sen joustavuuden. Väri- ja permanenttikäsittelyiden näkyvät muutokset tehdään pääasiassa kuitukerroksen rakenteeseen.
3. Ydinkerros (medulla)
Ydinkerros sijaitsee kuitukerroksen keskellä. Se muodostuu tyhjistä onteloista, eikä sen merkitystä tunneta hyvin. Tiedetään, että joistakin hyvin hennoista hiuksista ydin voi puuttua kokonaan. Parturi-kampaajan työlle ydinkerroksella ei varsinaisesti ole mitään merkitystä.
Hiuksen elinkaari
- Kasvuvaihe (angeenivaihe)
2. Siirtymä- , väli- , ylimenovaihe (katogeenivaihe)
Vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jona aikana hiuksen kasvu loppuu seurauksena solujen jakaantumisen päättymisestä. Hius irtaantuu sille merkittävistä verisuonista ja ravinnonlähteistä, mutta ei irtoa vielä ilman mekaanista rasitusta.
3. Lepovaihe (telogeenivaihe)
Lepovaihe kestää 2-4 kuukautta. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Vaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja alkaa angeenivaihe.
Hiustenlähtö
Hiuksia irtoaa päivittäin normaalisti noin 50-100. Jos hiustenlähtö on runsaampaa, se on merkki häiriöstä hiuksen elinkaaressa. Häiriöitä voivat aiheuttaa muun muassa sairaudet, lääkitys, heikentynyt yleiskunto, raskaus, mekaaninen vaikutus tai elimistön tulehdustila.
Perinnöllinen hiustenlähtö (androgeeninen alopecia) eli niin sanottu miespuolinen kaljuuntuminen on yleisin hiustenlähdön syy. Kaljuuntumisen syynä on elimistön testosteronitason korkeus tai herkkyys testosteronin haittavaikutuksille. Androgeeninen hiustenlähtö voi alkaa hyvinkin nuorena, jopa 15 vuoden iässä.
Pälvikalju (alopecia areata) on tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jossa hiuksia ja partaa irtoaa hyvin tarkkarajaiselta alueelta. Kaljuuntuneita alueita ilmaantuu epäsäännöllisesti ja ne pysyvät usein pitkään kaljuina. Hiukset voivat kuitenkin kasvaa alueelle takaisin yllättäin. Taudin on todettu olevan yhteydessä atooppiseen yliherkkyyteen, perinnöllisyyteen ja laukaisevana tekijänä stressiin.
Voimakasoireisemmat muodot pälvikaljusta ovat alopecia totalis, jossa hiukset lähtevät pään alueelta kokonaan, tai alopecia universalis, jossa hiukset ja kehon ihokarvat katoavat.
kuvat: https://www.richfeel.com/hair-growth-cycle/
https://medium.com/@beautytmr/the-three-layers-of-hair-54e1b2afb223
http://www.nettiterveys.fi/artikkeli/miestyyppinen-hiustenl%C3%A4ht%C3%B6-androgeeninen-alopecia
https://www.aocd.org/page/AlopeciaAreata
https://hairloss.com/alopecia-totalis-causes-total-hair-loss-of-the-scalp-and-face/
https://www.alale.co/en/a/AlopeciaUniversalis
Kommentit
Lähetä kommentti