Ihon rakenne ja sen tehtävät
Terveen ihon eri kerrokset ovat kehittyneet toimimaan erilaisia rasitteita vastaan ja suojaamaan elimistöä. Iho muodostuu kolmesta eri kerroksesta, epidermiksestä, dermiksestä ja subkutiksesta.
1.Epidermis eli orvaskesi
Epidermis on ihon päällimmäinen kerros, joka on noin 0,05-0,2 mm paksu. Epidermis muodostuu kerrostuneesta epiteelikudoksesta, eikä sen sisällä ole lainkaan veri- tai imusuonia. Kerros uusiutuu jatkuvasti, koska sen tyvisolukerroksen soluja nousee pintaan kun edelliset hilseilevät pois noin 3-4 viikon aikana. Epidermis muodostuu neljästä eri kerroksesta:
1.1 Sarveissolukerros
Sarveissolukerros on epidermiksen ylin kerros (=marraskesi). Kerros on sarveisyunutta kudosta, joka koostuu kuolleista ja jo keratisoituneista sarveissoluista.
1.2 Jyväissolukerros
Jyväissolukerroksen sisällä olevista soluista valmistuu keratohyliinijyväsiä, jotka muuttuvat keratiiniksi. Litteäksi muuttuneisen solujen tuma häviää ja solu sarveistuu marrasketeen.
1.3 Okasolukerros
Okasolukerroksen keratinosyytit ovat okasoluja, joiden välillä on paljon okamaisia desmosomeja, jotka liittävät soluja yhteen. Kerroksessa sijaitsee Langerhansin soluja, jotka ovat osana elimistön puolustusjärjestelmää.
1.4 Tyvisolukerros
Tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros. Kerros koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista, joiden toinen osa nousee ylöspäin okasolukerrokseen muuttuen samalla epäsäännölliseksi. Kerroksessa sijaitsevat melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia.
2.Dermis eli verinahka
Dermis on kollageenista ja elastiinista koostuvaa sidekudosta. Dermis on noin 0,5-2 mm paksu. Dermiksessä on runsaasti veri- ja imusuonia ja hermoja. Kerroksessa sijaitsee myös karvan juuriosa, tali- ja hikirauhanen ja hermojen päätteitä.
3.Subkutis eli ihonalaiskudos
Subkutis on ihonalainen rasvakudos, joka liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, luihin ja rustoon. Subkutis toimii rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle ja kerroksen paksuus johtuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin suoniin.
Ihon tehtävänä on suojata ihmisiä ulkoisilta rasitteilta muun muassa lämpötilan vaihteluista, uv-säteilyltä, mikrobeilta sekä kolhuilta, ruhjeilta ja haavoilta.
Ihon päälimmäinen kerros, epidermis, suojaa elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti sekä mikrobiologisesti. Dermis toimii vesivarastona ja antaa mekaanista suojaa, ja subkutis pehmentää iskuja, toimii rasvavarastona ja lämpöeristeenä.
Iho säätelee kehon lämpötilaa verisuonien ja hikirauhasten avulla. Hikoilun myötä elimistö yrittää jäähdyttää, sillä hikoillessa veteen sitoutunutta lämpöenergiaa haihtuu kehosta. Verisuonten supistuminen tai laajeneminen puolestaan johtaa lämpöä iholle tai varastoi.
Epidermis ylläpitää kehon nestetasapainoa olemalla fyysisenä esteenä veden haihtumiselle. Epidermiksen ja dermiksen hermopäätteet viestittävät ja hälyttävät tuntoaistimuksista.
kuva: www.terveyskirjasto.fi
1.Epidermis eli orvaskesi
Epidermis on ihon päällimmäinen kerros, joka on noin 0,05-0,2 mm paksu. Epidermis muodostuu kerrostuneesta epiteelikudoksesta, eikä sen sisällä ole lainkaan veri- tai imusuonia. Kerros uusiutuu jatkuvasti, koska sen tyvisolukerroksen soluja nousee pintaan kun edelliset hilseilevät pois noin 3-4 viikon aikana. Epidermis muodostuu neljästä eri kerroksesta:
1.1 Sarveissolukerros
Sarveissolukerros on epidermiksen ylin kerros (=marraskesi). Kerros on sarveisyunutta kudosta, joka koostuu kuolleista ja jo keratisoituneista sarveissoluista.
1.2 Jyväissolukerros
Jyväissolukerroksen sisällä olevista soluista valmistuu keratohyliinijyväsiä, jotka muuttuvat keratiiniksi. Litteäksi muuttuneisen solujen tuma häviää ja solu sarveistuu marrasketeen.
1.3 Okasolukerros
Okasolukerroksen keratinosyytit ovat okasoluja, joiden välillä on paljon okamaisia desmosomeja, jotka liittävät soluja yhteen. Kerroksessa sijaitsee Langerhansin soluja, jotka ovat osana elimistön puolustusjärjestelmää.
1.4 Tyvisolukerros
Tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros. Kerros koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista, joiden toinen osa nousee ylöspäin okasolukerrokseen muuttuen samalla epäsäännölliseksi. Kerroksessa sijaitsevat melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia.
2.Dermis eli verinahka
Dermis on kollageenista ja elastiinista koostuvaa sidekudosta. Dermis on noin 0,5-2 mm paksu. Dermiksessä on runsaasti veri- ja imusuonia ja hermoja. Kerroksessa sijaitsee myös karvan juuriosa, tali- ja hikirauhanen ja hermojen päätteitä.
3.Subkutis eli ihonalaiskudos
Subkutis on ihonalainen rasvakudos, joka liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, luihin ja rustoon. Subkutis toimii rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle ja kerroksen paksuus johtuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin suoniin.
Ihon tehtävänä on suojata ihmisiä ulkoisilta rasitteilta muun muassa lämpötilan vaihteluista, uv-säteilyltä, mikrobeilta sekä kolhuilta, ruhjeilta ja haavoilta.
Ihon päälimmäinen kerros, epidermis, suojaa elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti sekä mikrobiologisesti. Dermis toimii vesivarastona ja antaa mekaanista suojaa, ja subkutis pehmentää iskuja, toimii rasvavarastona ja lämpöeristeenä.
Iho säätelee kehon lämpötilaa verisuonien ja hikirauhasten avulla. Hikoilun myötä elimistö yrittää jäähdyttää, sillä hikoillessa veteen sitoutunutta lämpöenergiaa haihtuu kehosta. Verisuonten supistuminen tai laajeneminen puolestaan johtaa lämpöä iholle tai varastoi.
Epidermis ylläpitää kehon nestetasapainoa olemalla fyysisenä esteenä veden haihtumiselle. Epidermiksen ja dermiksen hermopäätteet viestittävät ja hälyttävät tuntoaistimuksista.
kuva: www.terveyskirjasto.fi
Kommentit
Lähetä kommentti